Hui, ensiviikolla ne on sitten jo edessä. Päivä prinsessana juhlistamaan sitä, että abit pääsevät lukulomalle. No, en valita. Itse en ajatellut alunperin edes tanssia, pelkäsin kovasti nolaavani itseni ja kaikkea muuta perusskeidaa. Kaverit saivat sitten suostuteltua mukaan, ja no, en kyllä kadu. Hauskaa on ollut.
Itse asiassa missään vaiheessa ei ole tuntunut, etten oppisi tansseja. Alku oli kyllä vaikea, etenkin tyylitellyn tangomme pyörähdys. Kirosanoja kuului sieltä jos täältä, opettajaa huudettiin joka suuntaan ja osalla porukasta ilmeet olivat kohtalaisen toivottomia. Nyt tanssit sujuvat kuin vettä vain, meillä oli aikaa jopa suunnitella oma koreografiamme. Muutama tyyppi teki kahdeksan minuutin mittaisen remixin Mambo No. 5:sta, Can't Touch This -biisistä, Macarenasta, Queenin We Will Rock Yousta, Flo-Ridan Low'sta, Michael Jacksonin Thrilleristä, Teriyaki Boyzin Tokyo Driftistä, The Baseballsin Hot'n'Coldista ja saman kappaleen alkuperäisversiosta Katy Perryn esittämänä sekä Pirates of the Caribbean -leffoista tutusta He's a Piratesta. Tanssiimme on suunnitellut koreografian osin paras ystäväni, osin liikunnanopettajamme, mutta mukana oli kuitenkin koko porukka ja yksittäistenkin ihmisten mielipiteet kuultiin. Tanssissa on vaikutteita twististä, r'n'b-tyyppisestä vapaatanssista sekä meidän omasta, sekosta mielikuvituksestamme. :D
Wanhat ovat todellakin nostattaneet yhteishenkeä. Meidän ikäluokkamme on lukiomme kokoon nähden suuri, joten vaikka muutama oppilas jättikin tanssit väliin, on ryhmämme suuri ja monenkirjava. Silti meillä pelittää hyvin yhteen eikä suuria ristiriitoja ole tullut. Kaikki taitavat odottaa jatkoja vähintään yhtä innolla kuin itse tansseja, ja itsehän en tokikaan moiseen ryhmään kuulu ;)
Tänään oli ensimmäiset pukuharjoitukset, ja ne sujuivat odotettua sulavammin. Ei ratkenneita pukuja, ei liian pitkiä helmoja. Hypyt, pakitukset ja kaikki onnistuivat ihan yhtä hyvin kuin aiemminkin, mutta itse tansseihin puvun mukaan ottaminen toi heti ryhtiä ja arvokkuutta. Oma pukuni maksoi vain sata euroa, koska teetin sen ompelutaitoisella tutuntutulla, mutta parhaat maksoivat puvustaan varmaankin jotain kolmensadan pintaan, ja kauimpaa tilattu puku on Yhdysvalloista, joten eihän sellainen arvoluomus päällä passaa näyttää fletkumadolta (sain vasta viime syksynä tietää, ettei se olekaan "letkumato" :C).
Kaikki puvut ovat mielestäni todella kauniita, mutta en halunnut itselleni valtavaa helmaa ja prinsessamaista lookia. Kun arkityyliltäni edustan jotakin semirokkariskene-emoa, whatever, niin pitihän se juhlalookinkin olla sen mukainen. Puku on - sanomattakin selvää - musta, siinä on sähkönsininen halkio ja rusetti takana, ja se on malliltaan melko yksinkertainen. Se päällä on helppo tanssia, siinä ei tule liian kuuma ja se pukee minua. Täydellistä siis.
Vanhojen tansseista saisi juttua vaikka minkä verran, mutta taidan lopetella tähän. Kohta alkaa jooga, sitten tulee pari kaveria käymään, ja maanantaina olisi biologian koe, johon voisi varmaan lukea, kun ei ole oikein tunneilla tullut panostettua... Ei tanssiviikkokaan siis ihan täydellinen ole :) Mukavaa torstai-iltaa kaikille. (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti